keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Taikamatto.



Kuulin ko. kappaleen todistetusti ensimmäisen kerran 31.12.1994, tosin olin saattanut kuulla sen jo aiemmin. Miksaus ei ollut sama. Maailma oli silloin kovin erilainen. Ei fysikaalisilta ominaisuuksiltaan tietenkään, mutta sosiaalisesti ja teknologisesti. En tiedä, koska laadullinen hyppäys tapahtui, mutta jossain vaiheessa internet oikeasti muutti maailman. Me emme edes huomanneet sitä, mutta tässä sitä ollaan.



Edeltävänä vuonna - siis 1993 - olin ollut kaverini kanssa tekemässä omaa remixiä tästä kappaleesta. Hänellä oli kyseisestä kappaleesta vinyyli, jonka toisella puolella kappale esitettiin a cappella. Meidän versiomme oli tietysti kehno eikä sitä koskaan lähetetty mihinkään. Jos tämä olisi tapahtunut internetin aikakaudella, ehkä kymmenen vuotta myöhemmin, olisin laittanut sen todennäköisesti jollekin webbisivulle. Tosin silloin olisi ollut teknologiakin parempi joten jälkikin olisi ollut parempaa.

Ne tapahtumat ovat kaukaisia, kuin eri maailmasta. YouTube on tuonut osan siitä takaisin, mutta en oikein tiedä mitä ajatella siitä kaikesta. Aikuisuus on nykypäivänä jotain traagista, ei siksi että vanhenemme, vaan siksi että elämme jatkuvassa tulevaisuusshokissa. Maailma ei ole ymmärrettävä, meidän pienet ja mitättömät aivomme eivät löydä siitä mitään järkeä. Ei siinä järkeä ollut ennenkään, mutta se oli naivilla tavalla hyväntahtoinen. Olemme jotenkin tulleet tietoisemmiksi riskeistä ja välitämme vähemmän mahdollisuuksista. Vuodet 93-94 olivat työttömyyden ostalta kaikkein mustimmat Suomessa ja silti minä koin maailman vain loputtamana ketjuna mahdollisuuksia oppia uutta, bilettää ja aina vain nopeampia ja parempia tietokoneita.

Nyt tuttavapiirissä on YT-neuvotteluja, työttömyyttä, sairautta ja muuta synkkyyttä. Laumassa ei tarvitse olla nopeampi kuin peto, riittää, ettei ole hitaampi kuin hitaimmat. Silti se ei lohduta.

Toivon, että Keynes oli sittenkin oikeassa talouden suhteen.

3 kommenttia:

xxx kirjoitti...

Oletko varma että maailma on niin muuttunut 15 vuodessa vai olisiko kyse osalta siitäkin, että olet paljon vanhempi kuin 15 vuotta sitten? Itsestäkin nyt reilu 30-vuotiaana maailma tuntuu jotenkin hyvin erilaiselta mitä teini-ikäisenä, mutta luulen että se johtuu pääasiassa omasta itsestäni, ei niinkään siitä että maailma olisi niin kovin erilainen. Iän myötä sitä oppii kaikenlaista ja tarkastelee asioita näiden opittujen asioiden läpi jolloin kaikki näyttää vähän toisenlaiselta.

MSandt kirjoitti...

Pikkupoikana suurin piirtein suurin pelkoni oli, että kehitys jämähtäisi paikoilleen. Nyt on kiva tietää, että asiat muuttuvat kaiken aikaa. Tosin nyt saa pelätä sitä, että ei ehdi näkemään kaikkea tulevaisuuden tuomaa kivaa...

Tiedemies kirjoitti...

Maailma an sich ei ole varmaan muuttunut miksikään. Ja voi olla että maailma räkänokkaisen teini-ikäisen silmin ei ole sen kummempi tänään kuin se oli vastaavanikäisen silmin 15 vuotta sitten.

Se maailma, jossa minä elän, on nyt hyvin toisenlainen kuin se maailma, jossa minä_1993 eli.

Kehitys ei sinänsä ole se, mikä tekee asioista sillä tavalla synkkiä kuin tässä kirjoituksessa. Se mikä tekee asiasta synkän on se, ettei vanhempana voi enää suhtautua kehitykseen naivisti, vaan näkee ettei ilmaista lounasta ole. Kehitys on vieläkin hyvä asia, mutta siitä maksetaan hinta.

Ehkä kun toiset 15 vuotta on kulunut, pidän hintaa jo liian korkeana. Nyt en ainakaan vielä.